Onko susta koskaan tuntunut siltä, että elämäsi menee jatkuvaa ylä tai alamäkeä?..................
Ensin elät päivän satuprinsessan elämää: prinssi ratsastaa luoksesi valkoisella ratsullaan ja vie sinut kaukaiseen linnaansa, jossa elätte ylhäistä elämää ja saatte 100 lasta vähintään....
ja sieltä hän saapuuu! hän on komea, hän on uljas, hän on..... VANHA JA PARRAKAS
juuuh tämä ei nyt ollut pointti :D vaaan se, että joskus elämä tuntuu rullaavan. Kaikki on kunnossa; on ruokaa, juomaa, ystäviä, kotona menee hyvin, mahd. rakastettu kainalossa tai sitten tyytyväisesti sinkkuna ja tuntuu, että auringonsäteet mahtuvat jokaiseen päivään.
http://www.youtube.com/watch?v=LbAaLdLguLo
Tuntuu siltä, että mikään ei voi pilata fiilistäsi. Olet onnen huipulla, jollain pilven reunalla tai jotain. Ihan kuin söisit maailman suurinta pehmistä, joka ei vaan ikinä loppuisi.
..........kunnes SLAP TO THE FACE kaikki muuttuu
| se iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta |
Tällaiset äkilliset, yhtäkkiset huonot uutiset siinä onnen keskellä tuottavat kipua sietämättömän paljon ja niihin on vaikea suhtautua. Ja niitä on usein myös vaikea uskoa. Itellä on tästä liikaakin kokemusta.... perkele sentäs. Yhtäkkinen alamäki taas onnipilven jälkeen.
http://www.youtube.com/watch?v=tIdIqbv7SPo
.... ja JÄLLEEN, ku olet tottunut ajatukseen "elämä kusee mua silmään", niin jostain pimeydestä tulee hitunen valoa ja joku enkeli pelastaa elämäsi. Joku hyvä asia tuo taas pientä pilkettä ja onnellisuusylämäki voi taas alkaa. Matka kohti onnen huippua voi alkaa. Kohti jotain huikeinta hetkeä ikinä.
Mä itse kutsun tätä Downtown Abbey- syndroomaksi. Downtown Abbey on tosi jees sarja, jota seuraan. Ainoo mikä siinä nyppii on se, että aina kö tapahtuu jotain huikeen upeeta (esim. joku menee naimisiin tai saa lapsen) niin heti seuraavana päivänä joku kuolee tai loukkaantuu. Eli onni ja suru eivät kestä kauaa vaan ajelehtivat jatkuvaa vuoristorataa.... kismittää. Ja ny si on omakin elämä ollut vähän sellaista. Kö kaikki on tosi hyvin, niin taas iskee huonot uutiset jostain naamalle ja elämä murjoo ja kovin ottein. WHATA HELL IS THIS??
| kaippa elämä sitten on kuin lentokone. se laskee ja se nousee, se on hetken ilmassa ja hetken maassa. Eikä pysy kummassakaan. http://www.youtube.com/watch?v=ewRjZoRtu0Y Nyt kuitenkin asiat on taas ihan hyvin. Taas yksi lentokonepäivä. Aamulla heräsin ja iha jees keitin kahvii yms. ja sitten "BAD NEWS FOR YOU" ja sain kuulla jotain kamalaa. Epävarmuus valtasi ja pakko silti mennä kouluun. Voin kertoo, oli meinaan ehkä paskin koulupäivä everrr (sori toverit jos olin asshole) , kunnes pieni piriste: pojat lauloivat http://www.youtube.com/watch?v=m5TwT69i1lU ja sain päivän ekat aidot naurut. Se oli piristävää. Sitten auttoi, kun avauduin asiasta Jossulle. Auttoi myös, kun toverit olivat ymmärtäväisiä eivätkä heti tuominneet "Latella on paska päivä eli Late on perseestä." Trust me on this, pelkään aina et muut aattelee noin. En tiä miks. ja parhaimmuutta päivään oli ylämäkeni lopullinen starttaaja eli mun oma rakkauspakkaus, joka tuli meille illaks ja piristi mua suunnattomasti! ja PARASTA olivat ne hyvät uutiset littyen mun alamäen alotukseen: asiat on taas kunnossa. http://www.youtube.com/watch?v=LanCLS_hIo4 Elämä on yhtä vuoristorataa. Voi meitä ihmisraasuja joiden on pakko sen kyydissä ajaa... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti