Irti maskipakosta

En tiiä onko tää nyt itsetunnon kohoamista ja vai asenteen muuttumista, mutta yhtäkkiä on vaan tajunnu tällaisen seikan: enää ei kiinnosta miltä mä näytän.

pahaa. tämä ei ole piilomainontaa

Tolta mä nykyään suht. usein näytän koulussa. "vähä darraselta" niinku eräs ystäväiseni kerran totesi. Otin sen kohteliaisuutena. Anyways. En jaksa meikata, hyvä jos jaksan harjaa hiukset. En jaksa miettiä mitä pistää päälle. Senkus laittaa ne ekat, jokka kätee sattuu. Ja ei muuta ku marssii kouluu ja toteaa: "Olen suohirviö, so what???"

No MUTTA ylläri, näin ei ollut aina. Tuossa teini-lauski vuosimallia 09. "Ilman meikkiä kouluun" eli katastrofin ainekset kasassa 15-vuotiaan elämässä. luoja sentään. Mitä jos punastun? ;o mitä jos naamassa on finni? Mitä jos näytän rumalta ilman meikkiä?????? HÄRREGYYDA! Ei, ehei, ehei. Ei sellainen vaan tullut kuuloonkaan. Aina piti näyttää tällätyltä ja olla niinkö epäluonnollinen ja jkzxfhghsdggj "kaunis".

  http://www.youtube.com/watch?v=LjhCEhWiKXk, okei yleensä tällanen pop ei muhu iske, mut nää sanat <3

Okei en nyt ala omaa historiaani sen enempää kaiveleen. Jos jotakuta kinostaa, ottakaa yhteyttä lauskinkarmivamenneisyysministeriöön. Kiitos :) MUTTA on mulla tässä tekstissä siis pointti. Ja se  pointti on tää:  Miten ihmiset nyt yhtäkkiä hokaavat olevansa kauniita? Iha sellaisenaan, ilman hirveitä pakkelisooseja iholla? 

tää on toki makuasia, mutta ite en tätä neitoa enää kauniina koe....

En osaa sanoa, hokaanko olevani kaunis. mun silmissä kyllä muut ovat kauniita juuri sellaisina luonnillisina söpöleinä, kuin he ovat, mutta ainakin tiiän tän: mulla ei oo tarvetta todistella enää meikillä itseäni. Not at all. Ihan tosi. Mieli voi kokea muutamassa vuodessa muutoksia. Mun muutos on tällainen:

Ajatusmaailma 3 vuotta sitten: "Oon iha kauhee ilman meikkiä, HYI. Ei julkiseen mestaa voi sillain mennä! entä jos joku näkee mun kasvojeni "epäkohdat"? ;O"

Ajatusmaailma nyt: "Oon ehkä suohirviö ilman meikkiä, mutta mitäs sitten? Jos joku ei kestä kattella, laittakoot huivin silmille tai käntääkööt si selkänsä. Voi myös poistua samasta tilasta. Keinoja on monia :D"

sanokaa mitä sanotte, mutta mun mielestä tässä Emma on kaunis!






Takaisin asiaan. Haluaisin paremmin tutustua sun jakorasiaan. Eiku siiis mmitäääää?

Tässä 5 hyvää syytä, miksi diggaan meikittömästä koulupäivästä enempi, kun pakkelikerroksesta: 

1) Säästyy aikaa 

2) Voi nukkua aamulla pidempään <3 ei tartte varaa aikaa laittautumiseen

3) ei tarvii pestä niitä illalla pois.... pääsee suoraa nukkuuun! YAY

4) voi rauhassa hieroa tai hangata silmiä ilman että pelkää olevansa banda

5) ei ole säitten armoilla. Kun et laita hiuksia, et joudu pettymään jos tuuli tai sade kusee ne. TAI jos sataa, ripsarit ei levity pitkin naamaa. pois pandaelämä :D

... saa toki olla eri mieltä, mutta näin mie sen koen! lisää hyviä syitä ovat mm. nämä:

Kun sitten vuorostaan panostat ulkonäköön ja heität meikkiä naamaan/ laitat hiukset/ mietit asukokonaisuuden, hupsistaheijaa ku satelee kehuja. "Duude näytät hyvältä tnä!" Tulee meinaan jeba fiilis I CAN TELL! 

Ja toisekseen, nautit viikonlopun iltamenoihin panostamisesta enemmän. Yhtäkkiä tulee oikeen fiilistä: "Fuck yeah kyllä tasan haluan laittautua ja näyttää hyvältä!" Ja se tunne, kun tiiät näyttäväsi hyvältä..... AH <3

...ainakin musta tuntui siltä, että mä näytin tuolloin kauniilta! :) Fiilis on pääasia!





http://www.youtube.com/watch?v=yDh4GC7n0ig
^^ tossa on ihana versio. Ja kelakkaa se tunne, kun joku muistaa miltä te sinä laittautumsipäivänä näytitte ;)

Ehkä sitä itsetuntokin on parantunu tai jotain sinnepäin, ku ei enää tuu aamusin tarvis pistää itteään prinsessaksi. Jotenki vaan ei huvita ja ei oo tarvetta. En jaksa piiloutua meikkien taakse. En jaksa olla kaunotar. "Eihä ne jätkätkää meikkaa, miks meijän tarvii?" Jos joku ei siedä mun naamani tämmöisenä TOO BAD, DEAL WITH IT. Niinku jo sanoin, kattelkoot muualle. Ei musta vaan oo aamusin laittautuu ja sillä sipuli. Ja oon huomannu tätä luonnollista lookkia olevan useamman naamalla. Se saa mut iloseks. Koska kaikki on niin kauniita luonnostaan, ettei mitää rajaa. Oon vaan onnellinen, kun ei enää oo sitä pelkoo et näytän rotalta ja mua ei hyväksytä, jos oon meikittä. Oon vaan onnellinen, kun oon päässyt siitä vaiheesta yli. 

           Laittautuminen on kivaa, mutta siitä ei saa tulla pakkomielle!

Irti jatkuvasta maskinkäytöstä. Khyl kiitos. Johan on itsevarmempi olo. Jotenki vaan, en osaa sanoo miks. Tuntuu et oon päässy jonku ison muurin yli viimein sille toiselle puolelle, josta en aio enää palata. Feels good man! 

                    http://www.youtube.com/watch?v=u5HRzaOFhec

Tällanen hyber-hurmuri mää yleensä oon.... meikitön peikko  :D

                                             tytöt hei!  te ootte kauniita, just the way you are! 

ps. hirvee köhä ja kurkku paskana, mutta tän postauksen takia huigee fiilis ja nauroin eilen vartin kaverien kaa putkeen.... huhuh. Jos joskus kuolen, kuolen varmaa nauruun. Barna, Emma, ei päädytä pliis samaan vanhavinkotiin tai meitä oottaa tuskallinen kuolo :D